Asensin aiemmin yhden eturattaan kampisarjan tyttäreni maastopyörään. Syntyneessä 1×8 systeemissä on kuitenkin sellainen vika, että 8-lehtisiä rataspakkoja saa Shimanolta vain maksimissaan 34-piikkisellä suurimmalla rattaalla.
PÄIVITYS 4.11.2023: Shimano on tuonut markkinoille 8-vaihteisen Acera RD-M3020 -takavaihtajan ja 11-40 CS-HG400 pakan. Tämä yhdistelmä on hyvin kustannustehokas tapa saada vanhaan pyörään 1X-voimansiirto, kun vaihdevipuakaan ei tarvitse vaihtaa.
No miksi tämä on huono juttu? Jos ja kun edessä on 104 BCD pulttijaolla olevat kammet, saa näihin taas minimissään 30-piikkisen rattaan. 11-34T pakan ja 30T eturattaan yhdistelmällä välitykset eivät helposti lopu raskaammassa päässä kesken, eli huippunopeus on Rolls-Roycen tyyliin “riittävä”: 120 rpm kadenssilla noin 43 km/h (voit kokeilla eri välityksien vaikutusta tällä laskurilla). Valitettavasti toisessa päässä välityskaalaa saattaa 34T takaratas jäädä liian pieneksi ja polkeminen voi olla tarpeettoman raskasta jyrkimmissä mäissä, mikä taas saattaa pakottaa noloon pyörän taluttamiseen.
Kahden tai kolmen eturattaan kampiin voi toki asentaa myös pienemmän sisemmän 64 BCD rattaan, joita saa yleisesti 22T-28T ko’oissa. Teräksinen 28T ei ole edes kallis. Huippunopeus laskee 28T rattaalla noin 3 km/h verrattuna 30T rattaaseen. Linkin rattaalla ongelmana on kuitenkin se, että se ei ole narrow-wide-mallia, eli ketju hyppää maastossa rymistellessä helpommin pois rattaalta. Ketjulinja asettuu kampien päässä 64 BCD -rattaalla myös lähelle runkoa, eli isoimmilla vaihteilla (= pienimmillä takarattailla) ketju kulkee jo melkoisen vinossa.
Oikeaoppisin ja paras vaihtoehto on vaihtaa pyörään kerralla moderni 10-, 11- tai 12-vaihteinen voimansiirto. 12-vaihteisista löytyy esimerkiksi huikean rangen tarjoava 10-52T rataspakka, joskin aivan poskettomaan hintaan.
Yksi edullinen perustason 11-vaihteinen setti tuli onneksi kevyesti sisäänajettuna vastaan paikallisessa maastopyöräkirppisryhmässä ja ostin sen pois kuljeksimasta. Siihen sisältyi seuraavat osat:
- SRAM GX 1×11 takavaihtaja
- SRAM GX takavaihtajan vipu
- SRAM NX PG-1130 11-42T rataspakka
- SRAM NX PC-1110 ketju
Ketjun vaihto
Päivitys alkoi takakiekon irrottamisella, minkä jälkeen oli aika poistaa vanha 8v-ketju pyörästä. 8v-ketju on nimittäin leveämpi kuin 11v-ketju ja ei tulisi mitenkään toimimaan uuden takapakan kanssa. Onneksi ketjussa oli pikaliitin, joka aukesi vaivattomasti avaamiseen tarkoitetuilla pihdeillä. Vanha ketju painoi 319 g ja uusi kapeampi 261 g, kevennystä tuli siis heti kättelyssä miellyttävät 58 grammaa.
Uuden ketjun mukana tuli myös pikaliitin ja se oli (uuden takavaihtajan asentamisen jälkeen) näppärä laittaa paikoilleen, kun ensin saatoin ketjun päät lähelle toisiaan katkenneesta pinnasta vääntelemälläni työkalulla. Pikaliittimen voi polkaista kiinni silloin kun se on rataspakan ja eturattaan yläpuolella kulkevassa osassa ketjua, mutta sivistyneemmin homma sujuu kiinnittämiseen tarkoitettuilla pihdeillä.
Kannattaa muuten valmistajan ohjeista katsoa, että miten ketjun tulee kulkea takavaihtajan läpi, jos se ei ole itsestään selvää. Esimerkiksi Shimanon 105-vaihtajassa ketju on helppo epähuomiossa asentaa kulkemaan häkin levyt toisiinsa yhdistävää metallitukea vasten, mikä aikaansaa turhaa vastusta, meteliä ja kulumista. Kantapään kautta opittu juttu! 🙂
Rataspakan asennus
SRAMin edullisen NX-sarjan PG-1130 pakka sopii vielä tavalliseen Shimanon vapaarattaaseen, SRAMin kalliimmat ja kevyemmät pakat taas vaativat XD-vapaarattaan. Koska päivitin samalla myös kiekot uusiin, ei minun tarvinnut kuin nostella muutamassa osassa oleva pakka takakiekon vapaarattaaseen (pakka ei mene kuin oikeassa asennossa paikoilleen, joten tätä ei juuri pysty mokaamaan aloittelijakaan) ja kiristää pakan lukkorengas 40 Nm kireyteen käyttäen momentti- ja rataspakka-avainta. Vanhaa pakkaa poistaessa taas olisi lukkorengas pitänyt ensin avata pitämällä ketjupiiskalla pakkaa paikoillaan.
Isot rattaat painavat luonnollisesti pienempiä enemmän, mutta PG-1130 yllätti siltikin negatiivisesti. Punnitsin sen massaksi pulleat 530 grammaa, siinä missä pyörässä aiemmin ollut Shimanon CS-HG31-8 pakka painoi 334 g. Pyörän massa siis kasvoi tälla muutoksella 196 grammalla 🙁.
Jos tämä pakka kuluu joskus loppuun, vaihtanen sen tilalle yhteensopivaksi googlettamani Shimanon XT CS-M8000 11-42 -pakan, joka keventää lompsaa pari kymppiä enemmän kuin tämä SRAMin tuotos, mutta pyörä kevenee reippaasti seteleitä enemmän, sillä Shimanon pakalle on speksattu massaksi reilusti kohtuullisemmat 434 grammaa.
Takavaihtajan vaihto
Ensimmäinen operaatio oli löysyttää takavaihtajan vaijerin lukitusta ja vetää vaijeri irralleen vaihtajasta.
Shimanon Acera RD-M360-L-takavaihtaja irtosi tämän jälkeen vaihtajan korvakkeesta yksinkertaisesti kuusiokoloruuvin aukaisemalla. Samaan paikkaan taas kiinnittyi ongelmitta SRAMin vaihtaja. Shimanon vaihtaja painoi 306 g, SRAMin 285 g. Painonsäästöä 21 g.
SRAMin vaihtajassa pisti silmään näppärä “huoltomoodi” eli yhden napin pohjaan painamalla vaihtajan häkin voi lukita venytettyyn asentoon, jolloin ketjun ja kiekon paikalleen asettaminen sujuu verrattoman vaivattomasti. Hieno innovaatio.
SRAMilta löytyy aiheesta hauskahko videokin:
Vaihtajan vivun vaihto
Vanha vaihdevipu vaijereineen lähti pyörästä irti kun otin ensin tangosta tupin ja jarrukahvan pois tieltä. Vaijeria ei kannata irrottaa vivusta, sillä uudessa vivussa on/oli vaijeri valmiiksi asennettuna. Pujotin siis vain uuden vaihtajan vaijerin vanhan vaijerin kuoriin. Takimmaista kuorta piti hieman lyhentää, että sain vaijerin kulkemaan silmämääräisesti sulavahkossa kaaressa SRAMin takavaihtajalle.
Shimanon vipu painoi 132 g ja SRAMin gramman enemmän eli 133 g. Koska jouduin lyhentämään sekä vaijerinkuorta että vaijeria 6 gramman edestä, tuli uudella vivulla kuitenkin säästöä 5 grammaa.
Vaijerin reitittäminen SRAMin vaihtajan vaijerilukituksen läpi oli tarpeettoman työläs operaatio, joka onnistuu nähdäkseni vain takakiekko irrotettuna ja tekemällä vaijerille yksi “väliveto” ylös ennen viimeistä läpivientiä. Vaijerin päähän minulta ei tähän hätään löytynyt päätyholkkia, mutta rispaantumisen estää toivottavasti siihen levittämäni pikaliimatippa.
Vaihtajan säätö onnistui (ohjeita lukematta) siten, että liipasimesta napsuttelin suurimman vaihteen päälle (jolloin vaijeri on löysimmillään) ja takavaihtajalta vedin vaijerista löysät pois ennen sen lukituksen kiristämistä. Pienen hienosäädön jälkeen vaihteet vaihtuivat moitteettomasti, joskin SRAMin liipasimen & vaihtajan tuntuma on mielestäni hieman mekaanisempi ja terävämpi kuin “naksun verran” hienostuneemmassa Shimanossa.
Lopputulos
Vaihteita tuli kolme lisää ja ennen kaikkea välitysskaala kasvoi, vaikkakin 112 lisägramman kustannuksella. Mutta kun ottaa huomioon, että kampisarjan vaihdolla säästin aiemmin 828 grammaa, on tämä 1×11 voimansiirto kokonaisuudessaan reilusti kevyempi vaihtoehto hankalakäyttöisempään hinnat-alkaen 3×8-systeemiin verrattuna.
Irrotetuille osillekin löytyi valmiiksi käyttökohde, sillä rouvan vanhan liiton 26″ Scott-maastopyörä sai niistä uudenkarhean voimansiirron kiillotettujen kampien seuraksi.
Jos pidit artikkelista, niin käypä vielä tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia juttujani! 🙂
