Ruosteen poistoa Annitrolilla

Testasin aiemmin ruosteen poistoa väkiviinaetikalla ja kyllähän silläkin ruoste irtosi metallista muutamassa päivässä. Kokeilun jälkeen jäin kuitenkin miettimään, että miten hyvin kaupalliset tuotteet mahtaisivat toimia ja lopulta ostin kaupasta Dinitrolin valmistamaa Annitrolia.

Sopiva tilaisuus testiin tuli kunnostusta vaativan ysärimaasturin polkimien kohdalla, näissä kun metalliset päädyt olivat melko ruokottoman näköisesti ruosteessa. Polkimien laakerit sen sijaan pyörivät edelleen hyvin, joten nämä vaikuttivat olevan ulkoasun ehostamisyrityksen väärtit.

Päätymetallit oli kiinnitetty niiteillä, joita en jaksanut alkaa poraamaan pois. Tämä lähinnä siksi, että itselläni ei ole työkaluja vetoniiteille, joilla vahvikkeet olisi luullakseni saanut siististi takaisin kiinni. Päädyin siis pistämään polkimet muovirasiaan, minkä jälkeen kaadoin hyvin suojautuneena Annitrolia sen verran pohjalle, että metalliosat peittyivät ja sitten tuin polkimet suoraan maalarinteipillä. Ja ei kun aurinkoon muhimaan, koska lämpö nopeuttaa reaktiota. Fiksumpi olisi tosin ensin hionut hiomapaperilla, teräsharjalla tai karkealla teräsvillalla pois enimpiä ruosteita, mutta jäipä tuo nyt sitten kiireessä tekemättä.

Sananen aineesta

Annitrol on 28-35 prosenttisesti fosforihappoa ja sen Ph-arvo on alle 1. Fosforihappoa löytyy Coca-Colastakin, mutta nyt kyseessä on väkevä, vahvasti hapan ja syövyttävä liuos ja aineen käyttöturvallisuustiedotteeseen kannattaa perehtyä. Vähintäänkin käyttäjän on nähdäkseni syytä suojautua kumihanskoilla ja silmät täysin peittävillä suojalaseilla ja näin tein itsekin.

Pelkkään fostorihappoon verrattuna tuotteen tiedoissa mainitut inhibiittorit ovat hyödyllisiä, sillä niiden ansiosta aineen ei pitäisi (juurikaan?) syövyttää metallia samaan aikaan kuin ruoste saa kyytiä.

Käytetty aine kannattaa nähdäkseni pistää talteen, sillä vaikka tehosta on kadonnut osa, niin pitemmällä liuotusajalla se lienee useimmiten yhä aivan käyttökelpoista. Kun aineesta on aika päästä kokonaan eroon, niin oman asuinpaikan jätehuollosta voi selvittää, että miten tällainen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava aine hävitetään. Ainakin täällä Oulussa saa jätehuoltoon viedä ilmaiseksi kilon happokemikaalia.

Kyllä lähtee!

Jo tunnin liuotuksen jälkeen ruosteiset kohdat olivat vaihtaneet selvästi väriä, tämähän on melko stydiä ainetta! Jätin kuitenkin polkimet muhimaan vielä melkein pariksi lisätunniksi ja kun lopulta ongin polkimet liuoksesta, niin päätyosat olivat jo paljon aiempaa paremman näköiset, joskaan eivät vielä paljaalla metallilla. Alla kuva polkimista huolellisen pesun ja kuivauksen jälkeen.

Mietin, että laitanko pedaalit takaisin liuokseen, mutta kokeilin ensin pinnassa näkyvään (fosfaatti-?) peitteeseen pehmeää hiomatyynyä ja päätyosat puhdistuivat sillä hankaamalla todella vaivattomasti maalauskelpoisiksi.

Tämän jälkeen rajasin päädyt teipillä ja suihkutin paljaalle metallille Mastonin mustaa ruosteenestopohjamaalia ja nyt maalauksen jälkeen polkimet ovat valmiit jatkamaan matkaa toivottavasti vielä toiset 25 vuotta.

Mitä seuraavaksi?

Annitrol vaikutti tehokkaalta, mutta vaatii jo suojavarusteiden käyttöä. Tämän ja etikan välimaastoon teholtaan sijoittuisi lukemani perusteella sitruunahappo, joka on melko edullista ja vaaratonta käyttää, eli ehkäpä joku päivä testaan vielä senkin. Toisaalta kiinnostaisi nähdä, että mitä Annitrol tekee ruosteisille osille yön yli liottamalla. Stay tuned!


Käyhän vielä lopuksi tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia artikkeleitani. Kiitoksia, olet paras! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.