Kevensin aiemmassa postauksessani Canyonin Neuron:ON 6:tta vaihtamalla sen kiekot, jarrulevyt ja poistamalla sisärenkaat.
Pyörän heikoin lenkki ja varsinainen elefantti olohuoneessa on kuitenkin edullinen RockShox 35 Silver -joustohaarukka, joka speksien mukaan painaa kokonaista 2685 grammaa. Suoranainen ankkuri siis, eli kevennyspotentiaalia todellakin löytyy kiitos raskaiden teräksisten liukuputkien.
Toiseksi ja ehkä tämän pyörän osalta viimeiseksi kevennyskohteeksi valikoitui ohjaustanko. Neuronin ohjaamon geometria on Canyonin webbisivujen suosittelemalla L-kokoisella rungolla minun kroppani mittasuhteilla sellainen, että ohjaustanko tuntui jäävän vähän turhan alas. Uutta korkeammalla nousulla olevaa tankoa tilatessani katselin luonnollisesti keveämpiä hiilikuituisia vaihtoehtoja.
Tangon viemää
Neuronin vakiotanko on alumiininen 780 mm leveä FSA Comet, 25mm nousulla ja 35 mm kiinnityskohdan halkaisijalla.
Tilalle halusin vähintään 35 mm nousulla olevan tangon, mutta hiilikuituisia vaihtoehtoja 35 mm kiinnityksellä ei olekaan aivan hirveästi tarjolla ja pohdiskelin hetken aikaa jopa perinteisen 31,8 mm stemmin asentamista. Mutta jostain syystähän valmistaja on valinnut pyörään järeämmän 35 mm tangon, joten lopulta päädyin tilaamaan kohtuullisen arvokkaan 800 mm leveän Race Face Next R 35:n, koska sen markkinointi “DH strength and enduro weight” sekä “Lifetime Warranty, Crashes Included” puhutteli minua, samoin kuin stongan ulkonäkö.
Tanko on niin helppo vaihtaa perustyökaluilla, että en prosessia tässä sen enempää dokumentoi. FSA:n irrottamisen jälkeen yllätys oli kuitenkin sen leveäksi ja paksuksi alumiinitangoksi hyvin maltillinen massa, vain 319 grammaa. Hyvä valinta Canyonilta!
Tilalle hankkimani rallinaama taas painoi puntarilla 216 grammaa ja kun valmistaja itse on speksannut massaksi 215 g, niin kerrankin ollaan ilahduttavan lähellä totuutta. Painonsäästöä tuli siis 103 grammaa ja kun tanko maksoi 129,95 € (postikulut olivat ilmaiset), niin säästetty gramma kustansi 1,26€.
800 mm leveys paljastui kuitenkin testilenkillä minun makuuni vähän turhan leveäksi, joten sahasin tangosta myöhemmin pari senttiä pois.
Uuden keulan valinta
Koska olin aiemmin saanut 130 mm joustolla varustetun 35 Silverin pohjaamaan suht’ rajusti liian matalilla paineilla ajaessani (ne pitäisi muistaa välillä tarkistaa …), etsiskelin tilalle varalta 140 mm joustomatkalla varustettu keulaa vähintään 35 mm liukuputkilla koska painavan pyörän ja raskaansarjan kuskin yhdistelmää ei kannata parittaa minkään aivan rimpulan keulan kanssa.
RockShoxin mallistosta parasta päätä edustavat Pike ja Lyrik tarjoaisivat 130-140 mm joustoa ja olisivat vielä sangen kevyitä. Rokkarin rakkaan kilpakumppanin Foxin 34 Factory painaa vielä vähemmän, mutta aivan jäätävän kallis. Toisekseen, Foxin halkaisijaltaan 34 mm liukuputket eivät välttämättä ole yhtä jäykät kuin rokkarin 35 milliset, mutta tiedä häntä huomaisiko tätä ajossa. Foxin 36 on taas jo painavampi ja minimissään 150 mm joustolla. Ja huomattavan kallis.
Aikani keulavaihtoehtoja tuumailtuani apuun tuli jälleen kerran RCZ-nettikauppa, jonka tarjouksesta löytyi 130 mm Pike Select kotiin kuskattuna melkein kohtuulliseen 410 euron hintaan. Tällä kertaa toimitus otti peräti viitisen viikkoa ja sain todella kulahtaneen näköisen myyntipakkauksen kotiini. Itse keula paketin sisällä oli kuitenkin onneksi aivan iskemätön, joskin vanhempaa 2022-mallia.
Vanhan keulan irrotus
Jos tanko oli helppo vaihtaa, niin keula teettikin jossain määrin enemmän työtä.
Ensin irrotin keulasta jarruletkun kiinnikkeen. Yllätys oli, että se ei ollutkaan takaa avoin, vaan letkun saa kiinnikkeestä pois vain vetämällä sen siitä läpi, mikä tietäisi letkun irrotusta joko jarrukahvasta tai satulasta eli ikävää öljyistä hommaa ja jarrujen ilmaustarvetta myöhemmin. Huoh. Tällä kertaa kuitenkin väistin luodin, sillä uudessa keulassa oli onneksi täsmälleen samanlainen kiinnike, joten jätin tietysti vanhan kiinnikkeen letkuun paikoilleen.
Tämän jälkeen oli vuorossa jarrusatulan irrotus ja sen teippaaminen kiinni muihin letkuihin.
Sitten olikin jo mahdollista poistaa ohjainkannattimen välyksensäätömutteri + kansi ja löysätä stemmin kiinnityspultteja. Ripustin tanko-stemmi-paketin naruilla autotallin katosta roikkumaan, jotta niiden massa ei turhaan kuormittaisi letkuja. Keulan pystyi tämän jälkeen tiputtamaan nätisti irti pyörästä.
Keulojen punnitus
Puntari vahvisti RockShoxin webbisivun tiedon, 2685 gramman sijaan minun vaakani tosin näytti massaksi “vain” 2636 g, Rokkarin spekseissä mukana (tai ainakin kuvassa) on tosin myös läpiakseli, joka Canyonin tapauksessa oli RockShox Maxle Lite, painoa 76 g.
RockShox Pike Select taas painoi kävyn kanssa 1835 g ja kun lyhensin ruotoputken rautasahalla lähelle samaan mittaan 35:n kanssa, niin massaksi jäi 1818 g. Jätin ruotoputken Pikessä sentin 35:ttä pitemmäksi, sillä halusin testata, että tuntuisiko tämän verran korkeampi ohjaamo ja lyhyempi reach mahdollisesti paremmalta. Stemmin ja ohjainlaakerin väliin tuli kuitenkin tällöin korotusrenkaita enemmän kuin RockShoxin suosittelema (sallima?) maksimi 3 cm. Korotusrenkaiksi asensin tietysti hiilikuituisia versioita, koska se sopii visuaalisesti hyvin yhteen hiilikuituisen etulokasuojan kanssa 😎.
Piken mukana tuli ilman kahvaa oleva läpiakseli, joka oli mallia Maxle Stealth. Massaa 40 g. Nytpä olikin tiukka mietinnän paikka: asentaisinko uuteen keulaan pyörän mukana tulleen, jämäkällä kahvalla varustetun akselin 36 ylimääräisen gramman kustannuksella, vaiko sittenkin kevyen kuusiokoloavaimella avattavan version. Jälkimmäisestä löytyy netistä kauhutarinoita, joissa akseli on jumittanut sen verran, että kuusiokoloavain onkin pyörähtänyt tyhjää ja akselin kuusiokolokanta mennyt pilalle ja sitten ovatkin hyvät neuvot kalliit. Päädyin elämään vaarallista elämää ja asensin kevyemmän akselin suositellulla minimimomentilla kierteet hyvin rasvattuna.
Kaiken kaikkiaan uusi keula oli nyt sitten akseleineen peräti 854 grammaa vanhaa kevyempi. Kun Pike kustansi 410 euroa, niin painonsäästö maksoi 0,48€/g.
Alakoolin siirto
Keulaa vaihtaessa pitää alakooli (eng. crown race) siirtää vanhasta keulasta uuteen. 35:stä löytyi onneksi pieni kolo, josta tuota rinkulaa pystyi kampeamaan pienen ruuvimeisselin avustuksella pikku hiljaa ylöspäin, kunnes se oli täysin irti. Puukon terää (ei kärkeä) rakoon naputtelemallakin näitä on lukemani perusteella irroteltu.
Kiinnittäminen uuteen keulaan taas voisi onnistua laakeripintaa vahingoittamatta puukalikalla ja vasaralla varovasti koputtelemalla, mutta tähän hommaan on olemassa arvokkaita täsmätyökalujakin. Itse menin halvimman kautta ja porasin reikäsahalla 40 mm reiän pyöränhuoltopöytääni, johon alapäästään 39,87 mm paksu ruotoputki sujahti näppärästi, kuitenkin niin että itse alakooli ei mahtunut läpi.
Tämän jälkeen tarvitsikin vain puukalikan ja vasaran avulla naputella keulaa pöytää vasten ja alakooli oli pian siististi ja vahingoittumattomana paikoillaan.
Käpy selän alla
Uuden keulan mukana tuli irrallaan oleva käpy, mutta sen asennus ei ollutkaan mikään läpihuutojuttu. Yritin ensin M6-pultin avustuksella vasaroida käpyä ruotoputken sisään, mutta se lähti aina liikkeelle sen verran vinossa, että luovutin ja turvauduin Googlen apuun. Kuinka ollakaan, markkinoilla on tähänkin operaatioon täsmätyökaluja, mutta eihän minulla nyt ollut aikaa sellaista alkaa tilaamaan. Fillarifoorumilla nimimerkki NDKExp onneksi vinkkasi tehneensä operaation kierretangon avustuksella, joten minunkin oli tätä testattava ihan jo silkasta mielenkiinnosta.
Omatekoisen työkalun osat maksoivat vain muutaman euron: pätkä M6 kierretankoa, pari mutteria ja aluslevyjä.
Pujotin työkalun alakautta keulan ruotoputken läpi ja ruuvasin ylhäältä käsin kävyn “huulille” asti ja tämän jälkeen räikkävääntimellä aloin alhaalta pyörittämään kierretankoa ja ihme ja kumma: käpy liukui ruotoputkeen kuin isä äitiin, ja vieläpä ihan suorassa. Kiitos NDKExp!
Tämän jälkeenpä ei ollutkaan jäljellä kuin kaiken kasaus purkamiseen nähden päinvastaisessa järjestyksessä.
Koeajo
Pumppasin keulaan painetta sen verran, että sag asettui noin 30% tasolle ja jätin muut säädöt ilman parempaa parehtymistä varalta noin 50% tienoille. Jo pyörää autotallista kuuden muun pyörän ohi jumpatessani operaatio tuntui tällä kertaa aiempaa helpommalta.
Metsäpoluilla keventyneen pyörän ja keulan pystyi selvästi aistimaan eli pyörä ohjastaminen oli nyt vähän lähempänä luomupyörän tuntumaa ja Neuron oli aiempaa tasapainoisempi ja leikkisämpi käsiteltävä. Tykkäsin suuresti tästä muutoksesta ja voin vain kuvitella, miten hienolta ~18 kg Orbea Rise M-LTD mahtaa tuntua.
Vaikka Pike Select on vaimentimen osalta naksun parempi kuin aiempi 35 Silver, niin keulan toiminnassa en muuten huomannut äkikseltään suurta eroa, 30% sagilla Pike oli enemmänkin napakka kuin pumpulin pehmeä. Saattoihan se olla uutuudenjäykkyyttäkin tai sitten minun pitää ruuvailla vielä säätöjä. Sain kuitenkin hyppyjä sisältämättömällä testilenkillä melkein koko joustomatkan taas käytettyä, eli jatkossa aion asentaa rokkariin mukana toimitettuja bottomless token -muovipalikoita, joilla ilmajousen tilavuus pienenee ja tämän pitäisi saisi keulan jäykkenemään jouston loppua kohden, eli optimaalisessa säädössä keulaa voisi ajaa pienehköillä paineilla ja saada sekä mukavan herkän alkujouston että joustoliikkeen lopussa pohjaamista vastustavan keulan. Saapa nähdä.
140 mm ilmaruodon hankinta ja testaus kiinnostaisi myös, koska Canyon on siirtynyt uudessa 2023 Neuron:ON CF:ssä käyttämään 140 mm keulaa.
Loppufiilikset
Alunperin 3078 eurolla hankkimani noin 25 kg pyörä muuttui 1300 euron päivityksillä noin 23,1 kg painoiseksi ja fillari tuntuu ajaessa nyt sellaiselta, miltä sen olisi toivonut tuntuvan jo tehtaalta tullessa.
Nyt herää tietysti aiheellinen kysymys, että olisiko ollut syytä pistää kättä syvemmälle taskuun ja ostaa jo alunperin kalliimpi malli?
LUULTAVASTI 🙂.
Tätä kirjoittaessa 22,8 kg Canyon Neuron:ON CF 7 on kuin suolana haavoihin tarjouksessa hintaan 4479 euroa. Tuolla rahalla saa hiilikuiturungon, Boschin moottorin, 140 mm Piken keulaksi ynnä 12-vaihteisen voimansiirron. Hyvän oloinen diili. Toisaalta luultavasti haluaisin vaihtaa tuohonkin pyörään tangon, kiekot ja jarrulevyt, jolloin hinta karkaisi jo seuraavan harrasteyksikön puolelle.
Mutta eihän se ole harrastus eikä mikään, jos ei siihen mene kaikki raha ja aika!
Lopuksi vielä yhteenveto osien vaihtamisen toteutuneista kustannuksista per säästetty gramma:
| Litkutus | 0,04 €/g |
| Keula | 0,48 €/g |
| Jarrulevyt | 0,73 €/g |
| Kiekot | 1,12 €/g |
| Tanko | 1,26 €/g |
Jos pidit artikkelista, niin käypä vielä tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia juttujani! 🙂
