You are currently viewing Väljän satulaputken fiksaus kaljatölkillä

Väljän satulaputken fiksaus kaljatölkillä

Työkaverillani oli ongelma: hänen pari vuotta sittten käytettynä ostamansa pyörän satulatolppa ei pysynyt enää millään ylläällä, vaan painui alas aina satulan päälle istuessa. Hän oli jopa pohtinut pyörän myymistä viallisena ja toisen ostamista tilalle. Onneksi kuulin fillarista tässä vaiheessa ja tein intervention. Lupasin katsoa, että mitä pyörälle olisi tehtävissä – kyseesssähän oli kuitenkin vallan mielenkiintoinen ongelma.

Vian hahmottaminen

Äkikseltään vaiva vaikutti sellaiselta, että pyörässä on kertakaikkiaan liian pieni satulatolppa ja satulatolpan kiristin ei pysty satulaputkea kiristämään niin tiukalle, että tolppa pysyisi paikoillaan. Alumiinisessa satulaputkessa oli myös pieni murtuma muutama sentti kiristimen alapuolella, mikä saattoi heikentää kiristimen toimintaa.

Väljää on.

Pyörässä oli paikoillaan yleinen, halkaisijaltaan 27,2 millin satulatolppa. Satulaputken sisähalkaisija taas oli yläpäästä noin 29 milliä, joten tuumailin, että josko pyörään on jossain vaiheessa vaihdettu alikokoinen satulatolppa, joten sovittelin paikalle 28,6 millin tolppaa, mutta se jumitti heti muutaman sentin jälkeen ja ei olisi millään mahtunut paikoilleen. Syykin paljastui mittaillessa, satulaputken ulkohalkaisija kun oli alempaa mitattuna 32 milliä ja seinämavahvuus kaksi milliä, tarkoittaen että syvemmällä on tilaa vain maksimissaan halkaisijaltaan alle 28 milliselle satulatolpalle.

27,2 millin satulatolppa on siis todennäköisesti oikea, sillä 27 ja 28 millin välistä ei löydy kuin 27,4 mm koko, joka lienee todella harvinainen. Tai ainakaan itse en ole sellaiseen vielä törmännyt. En tiedä, onko pyörässä ollut uutena satulatolpan sovitinholkkia, mutta jos on ollut, niin sen on täytynyt olla epäkäytännöllisen hentorakenteinen. Nyt paikalla ei kuitenkaan sellaista ollut ja kiristimessäkin loppui kiristysvara kesken. Kiristimestäkään en pystynyt sanomaan, että onko se alkuperäinen.

Ongelma korjaaminen

Aloitin juomalla oluen. Tai totta puhuakseni olin juonut sen jo aiemmin. Lidlin ykkösolut on reilusti kylmennettynä aivan mukava kesäinen janojuoma, etenkin kun ottaa huomioon sen kohtuullisen hinnan. Virvoitus- tai energiajuomatölkki sopii alla kuvattuun toimenpiteeseen yhtä hyvin, jos ei halua antaa viinapirulle pikkusormea.

In hoc signo vinces

Minulla oli nyt siis tyhjä tölkki, johon tein poralla yläosaan reiän, että pääsin saksilla leikkaamaan kyljen tasaisen osuuden siistiksi siivuksi. Materiaalin paksuus on noin 0,1 mm eli sitä on helppo leikata saksilla. Operaatioon ei kuitenkaan kannata käyttää rouvan ykkös-Fiskarseja. Ai mistäkö tiedän? Sanotaan vaikka, että yhteiset vuodet avioliitossa ovat opettaneet 🙂.

Tein tästä vielä pienempiä siivuja, jotka taittelin sivuleikkureiden avustuksella satulaputken päähän.

Muutaman siivun lisättyäni tarkistin, että miten hyvin satulatolppa mahtuu paikoilleen.

Kun tolppa liukui enää nihkeästi sisään, oli aika pistää satulatolpan kiristin paikoilleen, joka onneksi solahti satulaputken yli taitettujen tölkkisiivujen päälle (liekö siis ylikokoinen?).

Tässä vaiheessa olisi hienoa päästä kertomaan, että ongelma poistui näin halvalla purkkavirityksellä, mutta näin ei valitettavasti käynyt. Pyörällä pystyi kyllä nyt ajamaan ilman, että tolppa olisi välittömästi alkanut laskeutumaan, mutta satulaa pystyi edelleen helposti vääntämään käsivoimilla sivulta toiselle. Kestäisikö tälläinen korjaus vuosien käyttöä vai palautuisiko pyörä konkeli-korjaamolle?

Lopullinen ratkaisu

Ennen kuin tein mitään peruuttamatonta, oli pakko ottaa yhteys pyörän omistajaan ja kysyä lupa. Sellaisen saatuani porasin pyörän alumiinirunkoon reiän 6 mm poranterällä ja lyhensin miljoonalaatikostani löytyneen 6 mm kuusiokolopultin sopivan mittaiseksi ja etsin siihen vielä Nyloc-mutterin toiseen päähän.



Tämän jälkeen oli edessä enää sopivan satulakorkeuden valinta pyörän omistajan kanssa, minkä jälkeen porasin tekemäni reiän kautta reiän myös satulatolppaan ja lukitsin tolpan pultilla paikoilleen – pyörällä kun ei ole kuin yksi käyttäjä, joten tällainen ei-säädettävä tolppa on aivan toimiva ratkaisu. Tarvittaessa reikiä pystyy toki poraamaan tolppaan useampiakin.

Siinä on ja pysyy. Bonuksena satulan anastaminen tolppineen päivineen on nyt aiempaa työläämpää.


Ja niin tämä nätin värinen ruotsalainen laatupyörä pääsi taas nielemään kilometrejä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.


Jos pidit artikkelista, niin käypä vielä tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia juttujani! 🙂

Leave a Reply