Läskiä saa olla vain kuskissa, joten tässä postauksessa otetaan ensimmäinen konkreettinen askel pyörän keventämiseksi. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui lokasuojat, koska ne voi helposti ja edullisesti vaihtaa toisiin.
Maksimaalista painonsäästöä tavoiteltaessa rapakaaret voisi toki jättää brutaalisti kokonaan poiskin, mutta se kyllä rajaisi yleiskäyttöiseksi tarkoitetun pyörän käyttökelpoisuutta merkittävällä tavalla. Lisäksi jopo ilman lokareita näyttäisi vähän turhan riisutulta ja vähemmän jopomaiselta, joten haluan tällä kertaa ehdottomasti säilyttää ne.
Jopossa vakiolokarit on valmistettu teräksestä ja ne ovat kohtalaiset elegantisti muotoillut ja viimeistellyn oloiset – sanoisinpa jopa, että laatutyötä. Tämän nettikeskustelun perusteella niiden valmistaja on suomalainen Procons Oy, jonka pyöränosavalmistuksen juuret ulottuvat firman nettisivujen mukaan aina vuoteen 1934. Kaikki mitä netissä lukee ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa, mutta Helkama löytyy Proconsin sivuilta myös referenssinä parin muun pyörävalmistajan ohella.
Teräksisiksi lokasuojat eivät ole valtavan painavat, vaan massaa on parilla 475 grammaa ilman kiinnitysosia. Valmistaja on olettavasti pyrkinyt optimoimaan materiaalivahvuuden ja lokasuojien profiilin sellaiseksi, että materiaalia ei kulu turhaan. Vähän painoa säästyy myös sillä, että jopossa takalokari ei tarvitse erikseen kiinnitysaisoja, vaan se tukeutuu takaosastaan tarakkaan – hyvää suunnittelua!
Vaan mitäpä tilalle? Alumiinisia saatikka hiilikuituisia lokasuojajia en ole 24″ koossa nähnyt. Brompton-taittopyörän 16″ kiekoille kylläkin löytyisi huippukevyt hiilikuituinen, 68 gramman painoinen lokarisetti ja siitä extrapoloimalla 24″ lokarit saattaisivat hiilikuituisina painaa noin 135-140 grammaa – jos joku vain valmistaisi sellaisia. Vaan eipä valmista, joten parempi on lopettaa haaveilu ja suunnata katse tuiki tavallisen muovin suuntaan.
Kaikkein kevyimmät irrotettavat muoviset lokasuojat painavat noin 190 grammaa, mutta ne ovat melko lerppuja ja osa myös epäesteettisen näköisiä. Aikani netissä surffailtuani löysin SKS:ltä hyvän näköiset, 53 mm leveät 24″ muovilokasuojat mallia Bluemels. Kohtuullisen hintaan ne voi ostaa ainakin bike-discountista, josta tilasin omani.
53 mm leveys istuu sopivasti jopon haarukoihin ja paikallaan pyörässä ne näyttävät myös aivan silmänmyötäisiltä (kuvassa etulokarin kiinnitysrauta on vielä taivuttamatta oikeaan kulmaan). 47 mm leveät vakiokumit mahtuivat myös hyvin kaarien sisään pyörimään.
Jos näistä muovilokareista jotain negatiivista pitää löytää, niin pehmeä muovipinta naarmuuntuu todennäköisesti helpommin kuin maalatut originaalilokarit. Toisaalta muoviin ei tullene lommoja lainkaan niin helposti kuin teräspeltiin.
Ja sitten jännittävimpään osioon, eli uusien osien punnitukseen. SKS:n kaaret painoivat 223 grammaa ilman muttereita ja kiinnitysaisoja. Tarjolla on siis helppo 252 gramman ja 53% painonsäästö verrattuna vakio-osiin! Kiinnitysosista saattaa tulla myös jonkin verran eroa suuntaan tai toiseen, mutta palaan niihin myöhemmin pyörää lopullisesti kasatessani.
Kun uudet lokasuojat maksoivat 20,83 €, tarkoittaa tämä sitä, että jokainen säästetty gramma kustansi vain 0,08 euroa. Pyöräharrastajien vanha totuus, että polkupyörän keventämisen hinta on noin euron per gramma ei siis ainakaan tässä tapauksessa pitänyt paikkaansa.
Vaikka lokasuojat ovat mustat, tulen todennäköisesti maalaamaan nämä metallimustalla värillä samalla kun maalaan pyörän rungon. Maalikerros tulee kasvattamaan lokasuojien painoa jonkin verran, mutta tämä on myöhemmän päivityksen paikka.
PS. Jos Saksasta tilaaminen ei hotsita, niin Biltemasta löytyy myös samanhenkiset muovilokasuojat 14,90 € hintaan. 50 mm leveänä ne jättänevät vähän vähemmän tilaa renkaalle pyöriä verrattuna SKS:n (ja vakiolokasuojiin, jotka ovat vielä leveämmät). Massasta ei ole mitään hajua, mutta kerropa sinä se kommenttina jos päädyt tuollaiset hankkimaan 🙂 .
Jos pidit artikkelista, niin käypä vielä tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia juttujani! 🙂