You are currently viewing Konkeli testaa: Sofirn C8F -taskulamppu

Konkeli testaa: Sofirn C8F -taskulamppu

Pyöriin löytyy melko helposti ja vieläpä sangen kohtuulliseen hintaan tehokkaita valaisimia, joissa on erillinen akku, esimerkiksi Halo Omega 1600. Itse kuitenkin hieman vierastan tällaisia rumia virityksiä, joissa akkukotelo pitää kiinnittää pyörän runkoon johonkin kohtaan ja vetää siitä johto valaisimelle.

Löytyisikö siis tankoon kiinnittyvää tarpeeksi tehokasta valaisinta? Sekä Fenix BC30R että Nitecore BR35 vaikuttaisivat täyttävän kriteerit speksien perusteella. Ainoa este hankinnalle on se perinteinen: ovat kalliin puoleisia.

Yllä mainituille valoille lupaillaan maksimissaan 1800 lumenia tehoa, kun taas Amazonin valikoimista pisti silmään “Amazon’s Choice” Sofirn C8F, 3500 lumenin taskulamppu, joka kotiin kuljetettuna maksaisi voucherin kera melko kohtuulliset 46 euroa. Mielenkiintoisena bonuksena lampussa käytetään uudehkon mallista 21700-akkua, eli samaa tyyppiä, jota Tesla käyttää Model 3 -automallissa. Tässä akkutyypissä pitäisi oleman 20% suurempi energiatiheys kuin yleisissä 18650-akuissa.

Olisiko tässä nyt sellainen tuote, joka toimisi hyvin normaalina taskulamppuna JA myös pyörässä? Uteliaisuus voitti, joten tilasin lampun.

Pakkauksen sisältö

Tuote toimitettiin nopeasti, mutta sangen pelkistetyssä pahvilaatikossa.

Sisältä löytyi valaisin (sis. akun), muovinen sovitinpötkylä 18650-akulle, laturi, USB-johto, rannehihna ja ohjekirja.

Akun kanssa lamppu painoi melko jykevät 260 grammaa, josta akun osuus oli 69 g. Mekaanisesti lamppu tuntuu ja näyttää erittäin hyvälle, jämäkälle ja viimeistellylle. Napit toimivat myös hyvin. Wanhan viisauden mukaan Kiinasta tulevat maailman huonoimmat JA parhaimmat taskulamput ja kyllä tässä nyt nähdäkseni hätyytellään sitä parempaa päätä.

Mukana tullut 4000 mAh akku on sen sijaan enemmänkin perustason tuote, sillä 21700-akkuja saa kaupasta 5000 mAh kapasiteetillakin.

Akkujen kokoeroja. Verrokkina ensin AA-paristo, sitten 18650, 21700 ja 26650. Ensimmäiset kaksi numeroa kertovat halkaisijan ja kolme viimeistä numeroa pituuden milleinä.

Akku pitää ottaa lampusta irralleen latausta varten ja on hyvä, että mukana tuli oma laturi (joskin hidas sellainen), koska vanhempiin 18650-akuille tarkoitettuihin yleislatureihin eivät 21700-akut mahdu.

Valaisimen hienoinen erikoisuus on se, että siinä on omissa poteroissaan kolme erillistä ledia, vaikka lamppu sinänsä on melko kompaktin kokoinen.

Käyttö on periaatteessa yksinkertaista, perässä olevasta virtakytkimestä kytketään virta ja toisesta napista naksuttelemalla säädetään haluttu tehotaso. Lampussa on kuitenkin tarpeettomankin paljon toimintamoodeja, joita pystyy sopivasti naksuttelemalla aktivoimaan. Itse tykkäsin moodista, jossa tehovaihtoehdot ovat 100, 700 ja 1700 lumenia, mutta myös portaattomasti tehoa säätävä moodi on varsin käyttökelpoinen. 3500 lumenin turbo-tehon taas saa päälle milloin vain kahdella nopealla naksautuksella.

Tehonvaihtonapin painalluksen jälkeen sen väri kertoo akun jännitteen. Vihreä tarkoittaa yli 3,4 voltin jännitettä ja jännitteen laskiessa tämän alle valo vilkkua punaisena.

Asennus pyörään

Kiinnitin valaisimen pyörään Valostoren myymällä yleismallin Lumonite-kiinnikkeellä. Ilmeisesti samaa mallia saa ebaystä hiukkasen halvemmalla, mutta mielestäni tässä tapauksessa kannattaa tukea paikallista yrittäjää ja maksaa ylimääräiset 1,33€ 🙂 . Kiinnityksestä tulee väkisellä hieman keulapainoinen eli kiinnikkeen tarranauhan saa vetää melko tiukalle.

Perässä on virtapiirin kokonaan katkaiseva kytkin. Taaempana “taskuaurinko” Imalent DN70.
Huawei P30 -puhelimen pääsääntöisesti hyvin toimiva kamera päätti nyt ottaa reippaasti sinertävän kuvan 🙂 .

Metsässä

Testilenkin tein parin asteen pakkasessa ja kuun hohtaessa taivaalla. Kameraan valitsin tällä kertaa asetuksiksi ISO 3200 ja valotusajaksi 1/80 sekuntia. Yhtä ja oikeaa valintaa ei luultavasti ole, sillä ihmisen silmän dynamiikka on niin suuri, että (edullisen) kameran kuva ei voi samoilla asetuksilla (ainakaan ilman useamman kuvan yhdistämistä) erilaisissa valaisuolosuhteessa tallentaa kuvaa samanlaisena kuin sen omin silmin näkee.

100 lumenia. Oikeasti paljailla silmillä näki tätä paremmin ja hätätilassa olisin voinut polkea vasemmassa yläkulmassa näkyvän kuun valossakin.
700 lumenia.
1800 lumenia.
3500 lumenia. Omin silmin nähtynä kaukana olevat puut erottuivat hieman paremmin kuin kuvassa.

Suurimmalla teholla valoa tulee jo ylikin oman tarpeen, mutta niin kuin yleensä, hupi ei kestää montaa minuuttia ja lämpötilasuojaus alkaa rajoittamaan tehoa. 1800 lumenin moodissa suuri valoteho sen sijaan tuntui pysyvän pikkupakkasessa yllä melko pitkään, eli lämmön johtamisessa pois ledeistä ja jäähdytysprofiilien muotoilussa on onnistuttu ilmeisesti melko hyvin.

Myöhemmin tekemälläni pitemmällä lenkillä otin kuvan myös valotehosta 45 minuutin jälkeen kahden plusasteen lämpötilassa. Valoa lampusta irtosi tällöin silmämääräisesti enemmän kuin 700 lumenin moodissa, mutta selvästi vähemmän kuin 1800 lumenin moodissa.

Valoteho 45 minuutin käytön jälkeen (aloitus 1800 lumenin moodissa)

Vertailua

Aiempi tehovalaisimeni Imalent DN70 on täydellä teholla vielä jonkin verran kirkkaampi ja valokuvio on myös Sofirnia leveämpi ja siten paremmin pyöräilyyn sopiva. Täydellä teholla (ja myös 2500 lumenin moodissa) Imalent kuitenkin lämpenee todella voimakkaasti ja nopeasti ja vaihtaa tämän jälkeen ilmeisesti 300 lumenin jäähdyttelymoodiin, eli huonoimmillaan muutaman minuutin käytön jälkeen valoteho romahtaa totaalisesti. Ei hyvä.

Imalent DN70 ja 3800 lumenia. Kyllä näkyy, ainakin sen aikaa kun hupia kestää.

Toisena verrokkina minulla oli mukana aiemmin testaamani Fenixin BC25R “pyörätievalo”. Valokuvio on tasainen ja leveä, mutta tehoa saisi olla enemmän maastokäyttöön.

Fenix BC25R, 600 lumenia.

Valokuvio näkyy alla olevista kuvista, Sofirn on enemmän “throw” tyyppinen valaisin, kun taas “flood” olisi parempi pyöräilykäyttöön.

Akun kesto

Käyttöajaksi valmistaja kertoo 1800 lumenin moodissa 90 minuuttia. Kahden plusasteen lämpötilassa tekemäni pitempi lenkki osoitti, että lämpötilasuojaus rajoittaa tehoa niin paljon, että tunnin lenkin jälkeen ulos jättämäni valo paloi vielä kaksi tuntia tämän jälkeenkin, joskin valon määrä oli lopussa jo selvästi vähentynyt. Kennon jännitteeksi yleismittari kertoi tässä vaiheessa (akun lämmettyä sisätiloissa seuraavaan aamuun) 3,3 volttia, mistä on vielä matkaa totaaliseen lampun pimenemiseen, joka käyttöohjeen mukaan tapahtuu 2,8 voltissa.

Tuomio

Ultimaattisen pyörä-taskulampun etsintä jatkuu edelleen. Sofirnissa on paljon hyvää ja se on kelvollinen lamppu pimeillä poluilla pyöräilyyn, mutta ennen kaikkea se on mielestäni hyvä ostos yleiskäyttöiseksi taskulampuksi.

Hyvää
– Laadukas rakenne
– Edullinen hinta tämän tason lampuksi
– Suuri hetkellinen valoteho
– Käyttökelpoisen oloinen jatkuva valoteho / onnistunut jäähdytys (ainakin pakkasella)
– Akku kestää pitempään kuin pyörälenkkini
– Virtapiirin katkaiseva peräkytkin eli akku ei tyhjene omia aikojaan
– Ei liian iso tai painava pyörän tankoon kiinnitettäväksi

Parannettavaa
– Valokuvio saisi olla leveämpi pyöräilykäyttöön
– Valoteho laskee tässäkin lampun lämmetessä
– Mukana tulevan akun kapasiteetti voisi olla suurempikin


Jos pidit artikkelista, niin käypä vielä tykkäämässä Facebook-sivustani, niin et missaa tulevia juttujani! 🙂

Leave a Reply